Etiopian kylät kärsivät vesipulasta.
Siksi kylien ihmiset ovat esitelleet minulle ylpeinä,
kun kylässä on käsikäyttöinen kaivopumppu.
Pumput ovat yksinkertaisia ja vaatimattomia,
mutta ne ovat suomalais-etiopialaisen yhteistyön
tehokkaita saavutuksia.

Tämän kyläkaivon toimintaa esitteli rouva,
jolla on kaivon avaimet
ja joka vastaa myös kaivon huollosta.
Hän edustaa yhteisön koulutettuja henkilöitä.
Monissa Afrikan maissa pumppujen huolto on vaikeaa,
koska niissä on eri standardeja.

Etiopiaan on rakennettu
kymmeniä tuhansia vesipisteitä,
joiden rakentamista Suomi on tukenut.
Ne ovat tuoneet puhtaan veden
yli viidelle miljoonalle ihmiselle.

Etiopian vesiohjelmat ovat Suomen
kehitysyhteistyön projekteja,
jotka ovat onnistuneet parhaiten.

Nämä rouvat kantavat koteihinsa
vettä uudelta kaivolta,
joka on vain muutaman sadan metrin päässä kylästä.
Entiseen, vanhaan vesipisteeseen oli matkaa kilometri.
Kuva on Bench Majin alueelta,
läheltä Etelä-Sudanin rajaa.
Etiopian Punainen Risti ja Suomen Punainen Risti
ovat parantaneet siellä kylien vesihuoltoa.

Kylän naiset ovat perinteisesti
kantaneet veden kylään.
He kertoivat,
että he ovat nyt tyytyväisiä.
Heille jää enemmän aikaa
kaikkeen muuhun,
koska kylän lähellä on kaivo.

Minulla on Etiopian matkoilta mukavia muistoja.
Niihin kuuluvat kahviseremoniat ilman kiirettä.
Arabica-kahvi on täältä kotoisin.

Etiopia on Afrikan suurin
ja maailman viidenneksi suurin kahvintuottaja.
Etiopialaisen kahvin vienti on kasvanut:
se on nyt 280 000 tonnia vuodessa.
Kahvista saa toimeentulonsa
yli 15 miljoonaa etiopialaista,
jotka ovat lähinnä pienviljelijöitä.

Etiopian viennin huipulla on myös kulta,
jota viedään Sveitsiin.
Etiopia vie lisäksi kasviöljyä,
leikkokukkia ja vihanneksia.

Etiopian väestöstä noin 25 prosenttia
elää yhä köyhyysrajan alapuolella.
Edistystä on kuitenkin tapahtunut,
sillä vuonna 1995 köyhyysaste
oli jopa 45 prosenttia.
Valtio pyrkii keskitulon maaksi
vuoteen 2025 mennessä.

Kun lasten koulunkäynti lisääntyy,
eivät lapset käy enää töissä
kivimurskaamoilla ja muissa työpaikoissa.
Silloin tällaiset näkymät jäävät historiaan.

Murheellisimmat muistoni Etiopiasta
ja maan lapsista ovat vuodelta 1984.
Silloin oli suuri nälänhätä,
ja kävimme kuolemanleireillä.
Näimme ja todistimme,
kun kymmeniä lapsia kuoli
pienellä alueella yhden yön aikana.

Maan hallinto piilotteli kauan tragediaa,
jossa kuoli noin miljoona ihmistä.
Tilanne paljastui vasta,
kun BBC:n kuvausryhmä pääsi alueelle.

Vuonna 2015 Etiopia saavutti melko hyvin
YK:n vuosituhattavoitteet.
Niitä olivat köyhyyden puolittaminen,
puhtaan veden saanti
sekä malarian ja tuberkuloosin torjunta.

Myös lapsikuolleisuus on selvästi laskenut.
Siksi noin 40 prosenttia väestöstä
on alle 15-vuotiaita.

Suomi tekee Etiopian kanssa kehitysyhteistyötä,
jossa on tärkeää maan taloudellinen kehitys.
Tavoitteena ovat uudet työpaikat.

On myös tärkeää parantaa
maatalouden tuotteiden arvoa,
kun raaka-aineista jalostetaan tuotteita.
Tarkoitus on myös monipuolistaa viljelykasveja.

Etiopia on valtavan suuri maa.
Se on yli kolme kertaa suurempi kuin Suomi.
Kulttuurisesti Etiopia on värikäs tilkkutäkki.

Kahden pääuskonnon ja usean etnisen ryhmän valtiossa
koko maan hallitseminen on usein vaikeata.
Etiopiassa onkin ollut paljon sotia,
viime aikoina Tigren sota.

Etiopian yllä on synkkiä pilviä,
vaikka sen talous on kasvanut.
Maan yhtenäisyys on vaarassa.

Pääministeri Abiy Ahmed sai
vuonna 2019 Nobelin rauhanpalkinnon.
Hän solmi lyhyen ajan sisällä
rauhan Eritrean kanssa
ja edisti demokratiaa.

Monet länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt
ovat kuitenkin pettyneet hallitukseen
ja kehityksen suuntaan.
Se johtuu Tigren sodasta.