Afganistanin tulevaisuus muutoksessa
Afganistanilaiset ovat eläneet sodan keskellä
monen sukupolven ajan.
Sisällissota alkoi jo 1970-luvulla.
Silloin tapahtui vallankaappaus,
joka teki kuningaskunnasta tasavallan.
Neuvostoliiton sotilaat saapuivat
pian sen jälkeen maahan.
Vuonna 2021 vaihtui taas valta,
ja silloin syntyi Kabulin keskustan puistoon
maan sisäisten pakolaisten leiri.
Afganistanin sisäisiä pakolaisia oli
vuonna 2021 jo 3,5 miljoonaa.
Pakistan ja Iran ovat Afganistanin naapurimaita,
ja niissä asuu 2,2 miljoonaa afganistanilaista.
Muissa maissa asuu yhteensä
noin puoli miljoonaa afganistanilaista.
On myös muita syitä kuin sota,
miksi afganistanilaiset ovat joutuneet
lähtemään kodeistaan.
Yksi syy on köyhyys.
Lisäksi ilmastonmuutos on aiheuttanut
kuivuuden ja luonnonkatastrofeja.
Afganistanin kuvanäyttely koostuu 10 eri valokuvasta ja kertomuksesta.
Kuvat ovat vuosilta 2013 ja 2021.
1.
Puuvillaa on viljelty Afganistanissa
jo yli tuhat vuotta.
Tärkeimmät vientimaat ovat Intia ja Venäjä,
mutta niiden tilanne on vaihdellut.
Se on vaikuttanut Afganistanin
puuvillan tuotantoon.
Afganistanissa on vähän tehtaita
ja ne ovat joutuneet monta kertaa
lopettamaan toimintansa.
Työt loppuivat Afganistanin puuvillapelloilla,
kun Venäjällä tapahtui vallankumous.
Silloin Heratin alueen viljelijät alkoivat
kasvattaa oopiumiunikkoa.
Se osoittautui kannattavaksi toiminnaksi,
ja siksi monet aseelliset ryhmät ja viranomaiset
ovat rikastuneet huumekaupalla.
2.
Viikunakioski Kabulissa. Tuoreet ja kuivatut hedelmät kuuluvat karun maan katukuvaan. Kuuluisia ovat etenkin viikunat.
3.
Afganistanin pääkaupunkia Kabulia on sanottu
”Keski-Aasian Pariisiksi”.
Kabulissa on 4,6 miljoonaa asukasta,
ja kaupunki on kuuluisa upeista basaareistaan.
Turistit ja rauhanturvaajat tuntevat Chicken Streetin;
paikallisille tuttu on Mandawin basaari joen rannassa.
Minun suosikkini on kapeiden kujien
vanha Kabul ja sen lintukatu.
4.
Taliban nousi uudelleen valtaan vuonna 2021,
ja se lisäsi miljoonien afganistanilaisten köyhyyttä.
Valtiolla ei ollut rahaa maksaa ihmisille palkkoja,
ja monet menettivät työpaikkansa.
Yhtäkkiä Kabul oli täynnä toreja,
joissa ihmiset myyvät omaisuuttaan halvalla.
Vain niin he saavat rahaa elämiseen.
Kirpputorilla myydään naisten vaatteita,
mikä kertoo uudesta synkästä ajanjaksosta.
Afganistanin naiset saivat noin 20 vuotta
opiskella, käydä työssä ja liikkua vapaasti
sekä toimia johtavissa asemissa.
Lisäksi he saivat pukeutua niin kuin he halusivat.
Naisten vapaus oli mahdollista ainakin isoissa kaupungeissa,
esimerkiksi Kabulissa.
Edellinen Taliban-hallinto hiljensi naiset täysin.
Nyt naiset ovat osoittaneet rohkeasti mieltään,
mutta monet heistä ovat kadonneet,
ja heitä on pahoinpidelty.
5.
Matot ja ryijyt ovat aina olleet
Afganistanille tärkeä vientituote.
Niiden myynti on lisääntynyt myös silloin,
kun maassa on ollut
kansainvälisiä joukkoja ja avustusjärjestöjä.
Lampaan ja vuohen villasta valmistetaan mattoja,
joita arvostetaan eniten.
Ne kudotaan Pohjois-Afganistanissa.
Sydäntä särkee nähdä,
mitä on tapahtunut sen jälkeen,
kun Taliban nousi valtaan.
Moni perhe joutuu nyt myymään rakkaat mattonsa
Kabulin kirpputoreilla,
jotta he saavat rahaa elämiseen.
6.
Isä ja pojat ovat matkalla kouluun Kandaharissa,
missä polttoaineiden hinta nousi jyrkästi,
kun talibanit nousivat valtaan.
Siksi ihmiset käyttävät paljon polkupyöriä.
Afganistan kuuluu Aasian köyhimpiin maihin.
Maa on riippuvainen öljyn tuonnista,
koska Afganistan ei hyödynnä tarpeeksi
oman maan öljyä ja maakaasua.
7.
Kandaharin sairaalan pihalla lapset kokkaavat
ja myyvät kananmunia sairaalan vieraille.
Afganistanissa on yleistä,
että lapset tekevät raskasta työtä kodin ulkopuolella,
esimerkiksi tiilitehtaissa ja mattokutomoissa.
Maan lainsäädäntö ei ole tarpeeksi vahva.
Se ei pysty suojaamaan lapsia
seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja ihmiskaupalta.
Lapsia myös värvätään ja pakotetaan aseelliseen toimintaan.
8.
Kabulin kaduilla on tänään tuhansia lapsia ja naisia,
jotka kerjäävät liikenteen keskellä.
Monet lapsista on tyttöjä.
He kerjäävät ja keräävät kaikkea,
jota he voivat kierrättää basaarissa
vanhan Kabulin kujilla.
Täällä ihmiset antavat toisilleen vähästäkin.
9.
Tyttöjen koulu Kandaharissa syyskuussa 2021.
Koulujen ylimmät luokat (7–12) ja yliopistot
sulkeutuivat tytöiltä ja naisilta,
kun Taliban nousi valtaan.
Kukaan ei tiedä,
kuinka kauan tilanne jatkuu.
Kansainvälinen yhteisö jatkaa
kehitysyhteistyötä vain,
jos tytöt ja naiset saavat koulutusta.
Se on yhteistyön ehto.
10.
Hazarat on etninen kansanryhmä,
jota on vainottu jo 1890-luvulta lähtien.
Hazarat kuuluvat Afganistanin
alimpaan kastiin ja vähemmistöihin,
joita on vainottu eniten.
Hazarat ovat shiiamuslimeja,
joita erityisesti talibanit pitävät vääräuskoisina.
Viime vuosina hazara-yhteisöt ovat joutuneet
isojen pommi-iskujen kohteiksi.
Monet hazarat ovat olleet poliittisesti aktiivisia.
Siksi he ovat joutuneet pakolaisiksi
ja turvapaikanhakijoiksi, myös Suomeen.
